Meidän metsämme/Erkki Lähde 27.10 -18.

Metsiä voidaan perustellusti pitää maapallon ihona ja keuhkoina. Jos meiltä ihmisiltä otetaan niistä toinen pois, seuraukset ovat samankaltaisia maapallolle, jos siltä avohakataan eli hävitetään metsät pois.

Luontoväki käynnisti keväällä 2018 kansalaisaloitteen avohakkuiden lopettamiseksi valtion eli Metsähallituksen metsissä. Nimien keruu onnistui ja tavoite ylittyi. Aloite oli erittäin tervetullut, Alan ministeriö varmaankin yrittää kepuloida hankkeen, ettei se menisi eduskuntaan asti. On pelottavaa seurata, kuinka moni kansanedustaja mieluummin raiskaa kuin rakastaa metsäluontoa.

Jatkuvan kasvatuksen vaihtoehto on tieteellisissä tutkimuksissa ja käytännön toteutuksissa osoittautunut olevan taloudellisesti istutuksia, alaharvennuksia ja avohakkuita edullisempi. Ympäristön kannalta se on suorastaan ylivoimainen.

Me kansalaiset omistamme toisen tärkeän ryhmän metsämaita. Kunnat, kaupungit ja seurakunnat ovat merkittäviä metsäalueiden haltijoita. Ne metsät olisivat useiden kansalaisten helposti tavoitettavissa.

Näitä yhteisiä metsiä hoitelevat sopimuspohjaisesti ja pääsääntöisesti metsänhoitoyhdistykset eli itse asiassa puupeltoyhdistykset ja muut vanhan käytännön toimijat. Ne eivät näytä pääsevän vapaaksi vanhasta ja huonoksi osoitetusta avohakkuukäytännöstä. 

Yleisin kunnallisten virkamiesten hokema on, että kyllä he tekevät jatkuvaa kasvatusta sellaisissa kohteissa, joissa se on mahdollista. Sellaisia kohteita ei sitten kuitenkaan löydy, vaikka jatkuvaa kasvatusta voidaan tehdä jokaisella metsähehtaarilla.

Siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen toisi kunnille ja seurakunnille vähemmillä kuluilla enemmän tuloja. Mikä tärkeintä metsät säilyisivät metsinä ja palvelisivat samalla monimuotoisuutta ja erilaisia ekosysteemipalveluja kuten ulkoilua, marjastusta, sienestystä, terveyden vaalimista, luontomatkailua ja pohjoisessa lisäksi poronhoitoa. Metsän jatkuva kasvatus on talouden hoidon kanssa samanaikaisesti ihmisten, eläinten, kasvien, sienien ja muiden eliöiden sekä koko ympäristön eli metsän, maan, ilman ja vesien hoitoa ja suojelua.

Kuntien asukkaat ja kirkon jäsenet pitäisi herättää vaatimaan omien metsiemme parempaa hoitoa! Ainakin Pälkäneen, Oulun, Riihimäen ja Lopen kunnissa on tehty aloitteet tilanteen korjaamiseksi. Vielä ei ole tietoa, toteutuvatko ne vai tukehtuvatko puupeltomafian valheisiin.

Itse asiassa Suomen pitäisi tehdä YKlle aloite avohakkuiden kieltämiseksi kaikkialla maapallolla ilmastonmuutoksen etenemisen edes osittaiseksi torjumiseksi. Nousisimme ympäristöasioissa eturiviin maailman kansojen joukossa.